Euron historiaa

Perjantai 9.12.2011 klo 23:05

Rahakeskustelua vuodelta 1998.

Kuntauudistusta ja presidentinvaaleja

Torstai 6.10.2011 klo 12:20

Luvattoman pitkä kirjoittamistauko takana. Pahoitteluni siitä Sinulle, arvoisa lukijani. Paljon on tapahtunut viimeisen kirjoitukseni jälkeen niin kotirintamalla kuin politiikankin puolella. Keskitynpä nyt vain jälkimmäiseen.

Suomen uuden hallituksen tie on alkanut kompastellen. Kansalaisille on annettu selkeä viesti siitä, että suuria uudistuksia on tulossa kuntakenttään sekä verotukseen. Kuntapäättäjänä huoleni kuntademokratiasta on varmasti aiheellinen. Jos (ja kun, jos hallitus saa tahtonsa läpi) Kangasala on kohta osa suur-Tamperetta, kuinka käy lähidemokratian? Aamulehdessä oli muutama päivä sitten spekuloitu sillä, mikä olisi paras malli toteuttaa lähidemokratia. Monenlaisia malleja muista maista verrattiin, mutta mikään malleista ei ollut nykyisen vertainen kuntalaisen kannalta. Päätöksenteko siirtyy väkisin kauemmaksi kuntalaisesta.

Toinen huolenaihe on lähipalvelut, jos kuntauudistus tapahtuu siinä mittakaavassa, johon hallitus pyrkii. Kuntien hallintokulut ovat vain pieni osa kuntien taloutta. Niitä yhdistelemällä ei merkittävää säästöä saada aikaan. Jos peruspalvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa, kuten hallitus on luvannut, mistä hallitus aikoo tehdä säästöt?

Valtio aikoo leikata kuntien valtionosuuksia ja laskea työn verotusta. Kunnat joutuvat valtionosuuksien pienennyttyä nostamaan veroprosenttia. Pieni- ja keskituloiset kärsivät tästä kaikkein eniten. Hallitus on tässä asiassa ottanut mallia Hölmöläissadusta.

Presidentinvaalit lähestyvät. Monta mielenkiintoista ehdokasta on valittu kilpaan. Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen on ehdottomasti kokenein poliitikko tästä joukosta. Hänen tukijoukossaan seistessä ei tarvitse hävetä. Media on tehnyt Väyryselle paljon hallaa, mutta tosi asiassa kenelläkään muulla presidenttiehdokkalla ei ole niin pitkää ansioluetteloa eikä kokemusta kuin Väyrysellä. Sitä ei voi kiistää, sanoo media mitä tahansa.

Havaintoja hallitusohjelmasta

Maanantai 20.6.2011 klo 22:07

Vaalikampanjan jälkeinen väsymys alkaa olla takana. Kampanjan loppusuoralla jokainen ehdokas kävi varmasti vähän ylikierroksilla huomaamattaan, niin minäkin. Vaalipäivän jälkeen pysähtyminen oli niin totaalista, että iski suunnaton väsymys. Koko ajan olen seurannut kuitenkin poliittista tilannetta, mutta en ole tullut kirjoittaneeksi mitään aikoihin.

Saatiinpa Suomeen vihdoin hallitus monien mutkien jälkeen. Hallitus on oikeistovetoinen, mutta vahvasti vasemmalle kallellaan. Saapa nähdä, mitä siitä seuraa. En ole Kataisen pojalle ollenkaan kateellinen. Helppo kausi tämä ei tule hänellekään olemaan.

Olen lueskellut hallitusohjelmaa. Paljonkaan hurrattavaa siinä ei ole. Suurimpia kärsijöitä taitavat olla kunnat, maalla asuvat tavalliset ihmiset ja lapsiperheet. Ne, joilla kaikki käytettävissä oleva raha menee kulutukseen, joutuvat miettimään, kuinka tulevan nelivuotiskauden aikana selviävät taloutensa kanssa. Auto-, energia- ja polttoaineverot nousevat. Ne ovat kuluja, joille ei oikeastaan voi mitään muuta kuin maksaa. Maalla asuvien kukkarossa nämä tuntuvat. Asuntolainan korkovähennyksen pienentäminen syö myöskin tavallisen perheen taloutta.

Vasemmisto piti suurena saavutuksena perusturvan noston kirjausta. Perusturva näyttää vasemmiston mielestä olevan vain ja ainoastaan työttömyysetuudet. Ennen hallitusneuvotteluita laitoin vasemmistoliiton pj Arhinmäelle sähköpostia ja kysyin, pitävätkö he myös kotihoidontukea ja vanhempainpäivärahoja perusturvana, jota pitäisi nostaa. Hän vastasi, että perusturvan korotus koskee näitä kaikkia. Hallitusohjelmaan ei ollut kuitenkaan kirjattu muita kuin työttömyysetuudet.

Ilmeisesti tuleva hallitus yrittää lakkauttaa asteittain myös lasten kotihoidontuen. Hallitus yrittää työllistää kaikki kotona lapsia hoitavat. Kysynpä vaan, muuttuuko lastenhoito työksi vasta siinä vaiheessa, kun joku muu kuin oma vanhempi hoitaa heidät.

Kuntien valtionosuuksia leikataan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joitain palveluita joudutaan lakkauttamaan tai vähentämään ja veroprosenttia nostamaan. Kuntien velvoitteita on valtion taholta vähennettävä, muuten kunnat eivät tule selviämään valtionosuuksien leikkauksista.

Luvassa on kylmää kyytiä.

Lähipalvelut vaarassa

Keskiviikko 4.5.2011 klo 9:30

Teemme kunnassamme suuria päätöksiä ensi maanantain valtuustossa. Teemme periaatepäätöksen, mihin suuntaan kunnan palveluita viedään. Käytännössä joudumme äänestämään, kannatammeko keskitettyjä vai lähipalveluita. Erilaisia kompromissiratkaisuja on väläytelty. Puolueiden välillä on niin suuria linjaeroja, että kompromissia ei näytä syntyvän. Miksi pitäisikään tyytyä huonoon ja ketään tyydyttämättömään kompromissiin?

Kompromissiratkaisua koulu- ja kirjastoasiaan esitti myös apulaiskunnanjohtaja kunnanhallitukselle viime maanantaina. Esityksessä neljästä pikkukoulusta kaksi lakkautettaisiin. Samalla Sariolan ja Huutijärven kouluja laajennettaisiin, jotta pikkukoulujen oppilaat saataisiin mahtumaan niihin.

Kunnan talous on edelleen ahtaalla. Varsinkin suuri investointien määrä nakertaa taloutta. Kunta velkaantuu valtavan nopeasti. Suuri osa investoinneista tehdään velkarahalla. Nyt on todella priorisoitava hankkeet. Nyt ei ole todellakaan varaa yhteenkään turhaan hankkeeseen.

Koulu- ja kirjastoasia on saanut valtavasti kuntalaispalautetta. Lautakunta on jo kahteen otteeseen ottanut kantaa koulujen säilyttämisen puolesta osana kouluverkkoa. Säästöä ei synny kouluja lakkauttamalla käytännön kokemuksiin sekä tuoreeseen väitöskirjatutkimukseen nojaten. Koulujen lakkauttamisella on paljon suuremmat vaikutukset kuin pelkkä opetuksen lakkaaminen kyliltä. Maaseudun osayleiskaava odottaa kouluratkaisua. Jos koulut lakkautetaan, rakennuslupia kyliin on entistä vaikeampi saada. Näin saadaan tehokkaasti tyhjennettyä maaseutu.

Olen itse leimautunut populistiksi, maalaistolloksi sekä tyhmäksi, kun en ole hyväksynyt kunnanjohtajan esitystä koulujen lakkauttamisesta. Esitin koulujen säilyttämistä kunnanhallituksessa, ja sain kannatusta yli puoluerajojen.

Keskustan valtuustoryhmä pitää kiinni vaaliohjelmastaan, jossa maaseutukoulut ja muut lähipalvelut säilytetään. Ajat muuttuvat, kunnan talous muuttuu, mutta on selvää, että perusperiatteista emme luovu. Samalla myisimme arvomme. Pidämme arvoistamme kiinni myös vaalien välillä.

 

1882 kertaa kiitos!

Maanantai 18.4.2011 klo 8:09

Voin olla tyytyväinen eiliseen äänisaaliiseen, vaikka se ei riittänytkään Arkadianmäelle. Keskustan suureen vaalitappioon nähden tulokseni oli kova ensikertalaiselle. Sain jokaisesta pirkanmaalaisesta kunnasta ääniä.

Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille!

Seuraavat neljä vuotta Keskusta joutuu seuraamaan sivusta, kuinka Suomea johdetaan. Toivon uusille päättäjille viisautta ja voimia vaativassa tehtävässään.

Palveluverkon kehittämisestä

Maanantai 11.4.2011 klo 21:30

Vaikka eduskuntavaalit ovat ovella, täytyy kunnallisetkin luottamustehtävät hoitaa. Olin tänään kuuntelemassa valtuuston infopakettia palveluverkon kehittämisohjelmasta.

Kuntien palveluita karsitaan ja keskitetään kovalla vauhdilla. Keskittämistä suunnitellaan omassa kunnassammekin. Jossain määrin palveluita kannattaa keskittää ja järjestellä uudelleen. Kerralla ei ole kuitenkaan järkevää tehdä linjausta, joka johtaa siihen, että kunnan reuna-alueiden palvelut käytännössä lopetetaan kokonaan.

Palveluverkon kehittämisohjelmassa on kuultu laajasti kuntalaisia sekä lautakuntia. Kuntalaispalautteen perusteella esimerkiksi Suoraman kirjaston lakkauttaminen ja terveysasemien lääkäripalvelujen lopettaminen on pyyhkäisty pois. Lautakuntienkin kanta on otettu huomioon joissain asioissa.

Kuitenkin on yksi asia, joka ei näytä muuttuvan muuksi, vaikka kuntalaispalautteiden sekä lautakunnan kanta on toinen; pikkukoulujen alasajo. Lautakunnan kanta oli selkeä, kyläkoulut tulee säilyttää osana kouluverkkoamme. Kyläkouluja yritetään lakkauttaa väkisin oppilaskohtaisiin menoihin vedoten. Jos ajattelemme laajempaa kokonaisuutta, pitäisi Kangasalla keskittyä pikkukoulujen lakkauttamisen sijaan kasvualueiden koulujen laajentamisen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.

Palveluverkon kehittämisohjelma tuodaan kunnanhallitukselle ensi maanantain kokoukseen, sopivasti vaalien jälkeen. Tämän jälkeen asia menee toukokuun valtuustoon.

Näkemyseroja kuntien määrästä

Sunnuntai 10.4.2011 klo 12:53

Vaalikeskusteluissa on noussut esiin kuntarakenne ja puolueiden erilaiset näkemykset kuntien tulevaisuudesta. Monen äänestäjän mielestä puolueilla ei ole eroja. Kuntarakenneasiassa puolueiden erot kuitenkin korostuvat.

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen ja SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mukaan kuntien määrää voitaisiin vähentää tuntuvasti. Heidän näkemyksensä on, että kuntien määrä voisi olla sata tai jopa alle sen. Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) asettaman työryhmän ajatus on, että kuntien määrä olisi vain 20-50. Työryhmän näkemyksen mukaan peruspalvelut saadaan järjestettyä tehokkasti vain jos kuntien kokoa kasvatetaan.

Kuntien määrä on laskenut rajusti tämän hallituskauden aikana. Kunnat tarvitsevat nyt työrauhan saadakseen palvelut järjestettyä järkevällä tavalla uudistuneissa kunnissa. Uusiin kuntaliitoksiin ei pidä mennä muutoin kuin kuntien itse niin tahtoessa. Kuntaliitoksille pitää olla aina järkevät perusteet ja tarkat suunnitelmat siitä, kuinka palveluita kehitetään liitoksen jälkeen. Liian usein käy niin, että kuntaliitoskunnissa toinen osapuoli hyötyy ja toinen häviää.

Kuntaliitoksia perustellaan hallinnon keventämisellä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt toteutuneissakaan kuntaliitoksissa. Hallinnon menot ovat vain marginaalinen osuus (n. 3%) kuntien menoista.

Keskustan malli on se, että kunnat pysyvät itsenäisinä ja palveluiden tuottamisen päävastuu säilyy kunnissa. Keskusta pitää tärkeänä, että paikallisdemokratia pysyy lähellä eli kunnissa. Kehittämistä tarvitaan kuitenkin raskaiden  palveluiden järjestämisessä maakuntatasolla. Tällä hetkellä on paljon erilaisia kuntayhtymiä ja muita organisaatioita, joita voisi hallinnoida maakuntavaltuuston alaisina. Keskustan mallissa maakuntavaltuusto olisi vahva, demokraattinen maakuntapäättäjä ja paikallishallinto säilyisi siellä, missä sen kuuluukin olla, kunnissa.

Lapsiperheiden ongelmia ehkäistävä

Torstai 7.4.2011 klo 9:18

Vaalipäivään on nyt 10 päivää. Vähiin käy kampanjapäivät. Töitä tehdään loppuun saakka.

Tämän aamuisessa Aamulehdessä Keskustan yhteismainoksessa oli kohdallani teksti Hyvän vanhuuden ja omaishoitajien puolesta. Tämä on erittäin tärkeä teema, vaikkakin vain yksi teemoistani. Olisin toivonut mainokseen mainintaa myös lapsiperheteemasta, mutta tila aiheutti rajoituksia tekstin pituuteen.

Lapsiperheiden asiat ovat todella lähellä sydäntäni. Olin eilen Kangasalan Pirtillä kuuntelemassa keskustelua Kaivannon sairaalan lopettamisuhasta. Kaikki paikallaolijat olivat sitä mieltä, ettei sairaalaa saa lopettaa. Korvaani pisti sairaalan ylilääkärin lausahdus nuorista lasten vanhemmista, jotka sairastuvat masennukseen ja muihin mielensairauksiin. Työelämän haasteet ja pienet lapset ovat yhtälö, joka voi laukaista erilaisia ongelmia.

Kaivannon sairaalan ylilääkäri painotti tässäkin kohtaa ennaltaehkäisyä. Kunnat laiminlyövät perheiden ennaltaehkäisevät palvelut. Mm. kotipalvelu on sellainen palvelu, joka auttaa perheitä jo ennen kuin tilanne on huolestuttava. Ammattitaitoinen perhetyöntekijä on avainasemassa näkemässä perheen kokonaistilanteen, ja osaa toimia sen mukaisesti.

Joku voi ihmetellä, miksi nostan aina esiin kotipalveluiden tärkeyden. Se johtuu siitä, että sillä voitaisiin ehkäistä monenlaisia ongelmia. Vanhempien väsymys, masennus, toimeentulo-ongelmat ja päihdeongelmat ovat helposti huomattavissa varhaisessa vaiheessa, jos kotipalvelun apua on saatavissa. Myös neuvolat ovat tärkeässä asemassa, mutta neuvolassa on helppoa esittää reipasta puoli tuntia kuukaudessa. Vanhempien ongelmista kärsii koko perhe.  Meidän on yritettävä suojella lapsia ja heidän perheitään kaikin mahdollisin keinoin. Kotipalvelu on halpaa ja vaikuttavaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka maksaa ajan kanssa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on laadultaan todella hyvää. Kuitenkin suurempi paino pitäisi olla ennaltaehkäisevissä palveluissa kalliin ja raskaan vaurioiden korjaamisen sijaan.

Ministerien matkassa

Torstai 31.3.2011 klo 9:51

Tänään on vaaleihin 17 päivää. Viimeisten kampanjapäivien ohjelma on rakentumassa. Aiomme kiertää loppuun asti ympäri Pirkanmaata. Koko maakunta on tärkeä.

Omaishoitajuus on nostattanut monia keskusteluita vaalikiertueella. Olen tuonut voimakkaasti esiin omaishoitajuuden epäkohtia. Keskusta on ymmärtänyt omaishoitajuuden tärkeyden ja ottanut vaaliohjelmaansa omaishoitajuuden kokonaisvaltaisen uudistuksen. Tätä on odotettu.

Olen menossa tänään klo 16-17 keskustelemaan pääministeri Kiviniemen ja sosiaali- ja terveysministeri Rehulan kanssa omaishoitajuuden haasteista ja ikääntymisestä Tampereelle kahvila Siilinkariin. Tiedossa on mielenkiintoinen tunti tärkeän asian parissa. Juuri nämä aiheet ovat lapsiperheiden asioiden ohella minulle niitä tärkeimpiä. Tulkaapa kuulolle!

Valintoja

Keskiviikko 30.3.2011 klo 11:23

Tutkija Erkka Railo on tuonut väitöskirjansa tiimoilta esiin naispoliitikkojen aseman nykypäivänä. Vaatimukset naisia kohtaan ovat aika kovia: ”Aika ehdottomia vaatimuksia esitetään. Täytyy olla viimeisen päälle hyvä ja pullantuoksuinen äiti ja hoitaa lapset täydellisesti, ja olla samaan aikaan uraohjus. Mielestäni aika kovia vaatimuksia!”

 Olen törmännyt vaalikampanjassani erikoiseen ilmiöön, johon en uskonut törmääväni. Nainen saa edelleen tehdä kolminkertaisen työn mieheen verrattuna ollakseen uskottava. Pelkästään se, että naisella on lapsia, saa monen miettimään, voiko häntä äänestää, vaikka olisi muuten hyvä ehdokas.

 Kun olen kertonut avoimesti, että perheessäni on seitsemän lasta, on moni kuulemma jäänyt ihmettelemään, kuinka voisin jättää lapseni, jos pääsen eduskuntaan. Kuinka sadattuhannet äidit voivat jättää lapsensa lähtiessään työelämään? Ei ole merkitystä, onko lapsia kaksi vai kymmenen, he tarvitsevat aina vanhempiaan. Minulla on kokemusta raskaasta kolmivuorotyöstä ja suuresta perheestä. Sekään ei ollut mahdoton yhtälö, vaikkakin haastava. Myös eduskuntatyö on ihmisen kokoinen työ, jota pitää pystyä tekemään kaikissa elämätilanteissa.

 Naisen kykyjä toimia politiikassa kyseenalaistetaan lapsimäärän, iän tai kokemuksen puutteen vuoksi. Usein kuitenkin jää huomaamatta, minkälaisia kokemuksia naisilla on verrattuna miehiin. Usein työn ja perheen yhteensovittaminen on äidin vastuulla. Usein vanhempainvapaat kuuluvat äideille. Naisten elämänkokemuksia ei pidä vähätellä. Naisen näkökulmaa tarvitaan myös yhteisten asioiden hoitamisessa.

 Onko nainen aina väärässä iässä? Liian nuorella ei ole kokemusta perheestä. Liian vanha ei ymmärrä nuorten lapsiperheiden asioita. Tietyssä iässä nainen voi joutua syrjään työelämästä saadessaan tulevaisuuden veronmaksajan kasvatettavakseen. Sitä voidaan pitää riskinä. Yhtäältä äidin pitäisi hoitaa lapset kotona, toisaalta lasten kotihoitoa kritisoidaan ja kaikki naiset haluttaisiin työelämään työllisyysasteen nostamiseksi.

 Kuitenkin minusta on syytä muistaa, että jokainen perhe tekee omat valintansa. Minusta isillä pitää olla yhtäläinen OIKEUS lapsiin kuin äideillä. Vastuu lapsista on yhteinen.

 Itse lähdin eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi perheeni tukiessa voimakkaasti. Lapset ja perhe eivät ole minulle taakka vaan suuri voimavara. Mieheni on luvannut jäädä kotiin hoitamaan lapsiamme, jos menen läpi vaaleissa. Minusta mieheni voisi toimia suunnannäyttäjänä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.

Vaaliteemoja

Torstai 24.3.2011 klo 22:53

Ajatuksia lapsiperheiden aseman parantamisesta

Keskiviikko 23.3.2011 klo 13:45

Kevät tulee kohisemalla. Eilen ajellessani pirkanmaalaisia teitä havahduin, että kevät on jo niin pitkällä, että tiet ovat sulat ja kuivat. Kohta pilkistävät ensimmäiset leskenlehdet kuran ja kuivien heinien seasta.

Eilen kampanjoin sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan kanssa Vammalassa, Pirkkalassa, Lempäälässä, Toijalassa ja Valkeakoskella. Väkeä oli mukavasti liikkeellä joka paikassa. Ihmiset ovat selvästi heränneet siihen, että vaalit ovat jo aivan lähellä. Vaaleihin on nyt 25 päivää.

Ministeri Rehulan kanssa mietimme, mitä lapsiperheiden aseman parantamiseksi pitäisi tehdä. Hän on kanssani erittäin huolissaan lapsiperheiden köyhyyskehityksestä. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Köyhyys altistaa syrjäytymiselle ja on tutkitusti jopa periytyvää. Me keskustalaiset emme halua Suomesta luokkayhteiskuntaa. Siksi asiaan pitää puuttua pikaisesti.

Köyhyys on poistettava. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ihan oikeasti köyhiä ihmisiä ja perheitä, vaikka tuntuu, etteivät kaikki sitä ymmärrä. Suurimmassa köyhyysvaarassa ovat tällä hetkellä tutkimusten mukaan yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet. Rehulan kanssa keskustelimme siitä, mitkä ovat ne toimet, joihin hän aikoo ryhtyä, jos hän jatkaa ministerinä myös vaalien jälkeen. Lisärahoitusta hyvinvointiyhteiskunnalle on hyvin vaikeaa löytää. Varoja on kohdennettava uudelleen. Perusturvaa on parannettava, jotta toimeentulotukikierteeltä vältyttäisiin. Ensisijaiset etuudet on korotettava sille tasolle, ettei kenenkään tarvitse mennä sosiaalitoimiston luukulle hakemaan toimeentulotukea muissa kuin kriisitilanteissa, joihin tuki on alunperin tarkoitettukin.

On keskityttävä niihin toimiin, joiden vaikuttavuus lapsiperheiden köyhyyden poistamisessa ovat suurimpia. Vaikuttavuudeltaan suurimpia yksinhuoltaja- ja monilapsisiin perheisiin ovat mm. lapsilisien korotukset, kotihoidon tuen korotus sekä verotuksessa käytettävä yhteisverotus.

Arvonlisäveron korottaminen syö kaikkein eniten kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa. Keskustan linja on se, ettei välillisiä veroja enää koroteta. Verot on kerättävä veronmaksukyvyn mukaan. Progressiota voidaan kiristää niin, että kaikkein suurituloisimpien verot nousevat. Nyt valtion vaikeassa taloustilanteessa tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista, yrittäjyyttä sekä solidaarisuutta. Vain yhtenäisenä kansana voimme nousta talouden suosta.

Keskusta on ollut ja on lapsiperheiden luottopuolue. Lapsiperheitä tukemalla voimme varmistua siitä, että Suomessa on veronmaksajia myös tulevaisuudessa.

 

 

Ehdokas 197 vaalikiertueella

Lauantai 19.3.2011 klo 11:25

29 päivää vaaleihin ja vauhti vaalikentillä kiihtyy. Näiden viikkojen aikana testataan ehdokkaiden paineensietokykyä ja kestävyyttä. Olemme ajelleet pirkanmaalaisia teitä tuhansia kilometrejä tähän mennessä. Ainakin toinen mokoma on vielä edessä. Vaalityö on Työtä, mutta mukavaa sellaista. Olen tavannut satoja ihmisiä ja tutustunut upeisiin ehdokkaisiimme ja Pirkanmaahan.

Viikon tähtihetkiä olivat vaalitilaisuudet Punkalaitumella ja Sahalahdella. Punkalaitumella keskustelimme mm. energiapolitiikasta Japanin tapahtumien vuoksi. Ihmisiä on alkanut mietityttää, onko ydinvoima sittenkään niin turvallista kuin sen pitäisi olla. Punkalaitumella suosituksi puheenaiheeksi nousi myös Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Keskustalainen linja on se, että yleinen asevelvollisuus säilytetään, eikä Natoon liitytä ainakaan seuraavalla vaalikaudella. Sahalahden tilaisuudessa nousivat odotetusti esille omaishoitajien kysymykset sekä maalla asumisen vaikeus. Tärkeitä asioita kaikki.

Näihin ja moniin muihin asioihin eduskunta ottaa kantaa seuraavalla vaalikaudella. Mielestäni kansanedustaja Elsi Katainen kirjoitti hyvin blogissaan: eduskunnalla on käytettävissään maan parhaat asiantuntijat asiassa kuin asiassa. Edustajien tehtävä on tuoda päätöksentekoon arvot ja suuret linjat, joiden perusteella yksittäiset päätökset tehdään.

Hanna puhuu asiaa omaishoitajuudesta Sentterissä 12.3.11

Sunnuntai 13.3.2011 klo 0:01

Alkoholimainonnalle stoppi

Perjantai 4.3.2011 klo 11:57

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Inkeri Kerola teki lakialoitteen alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä. Lakialoitteella oli vahva tuki, sillä sen oli allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. Ministeri Risikko ei kuitenkaan tuonut lakiehdotusta eduskunnalle hyväksyttäväksi.

Lakialoitteen käsittely sai minut pohtimaan, miksi yleensäkään alkoholia pitää mainostaa. Jokainen aikuinen, joka haluaa ostaa alkoholia, osaa ostaa sitä ilman mainoksiakin. Alkoholimainonta vaikuttaa eniten lapsiin ja nuoriin, millä on vahingollinen vaikutus. Meidän aikuisten on kaikin voimin suojeltava lapsiamme alkoholin ja sen mainonnan tuhoavalta vaikutukselta.

Tupakan polttaminen ja mainostaminen on tehty hyvin vaikeaksi. Tupakan haitat on ymmärretty ja haittojen torjumiseksi on tehty paljon. Alkoholi on vieläkin haitallisempi aine, mutta haittoihin ei puututa. Vuosittain alkoholinkäytön seurauksena kuolee yli 2000 suomalaista.

Laki alkoholimainonnan kieltämisestä olisi pitänyt saada pikaisesti läpi. Toivotaan, että uusi eduskunta pääsee pian päättämään tästä laista.