Kumpi?

Maanantai 30.1.2012 klo 12:23

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella presidentin tehtävään pätevin ja kouluttautunein henkilö putosi pois. Se oli kansan tahto. Jäljelle jäi kaksi ehdokasta, joista nyt pitää valita, kumpi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa tulevaisuudessa. Valinta ei ole monelle helppo.

Minulta on kyselty, kumpaa kannattaa äänestää, Sauli Niinistöä vai Pekka Haavistoa. Molemmat miehet ovat erittäin fiksuja ja edustavia. Vaaliväittelyissä ei ole saatu juuri eroja heidän välilleen.

Presidentin tärkeimmät tehtävät ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen sekä Suomen edustaminen maailmalla. Minusta Sauli Niinistöllä on kykyä, näkemystä sekä kokemusta hoitaa näitä presidentin tehtäviä. Niinistö on käynyt armeijan ja elää perinteisesti avioliitossa. Hän jakaa hyvin paljon samoja arvoja kanssani.

En pidä kummankaan ehdokkaan liiallisesta Eurooppa-myönteisyydestä, mutta kahdesta vaihtoehdosta on valittava toinen. En äänestä puoluetta vaan henkilöä. Valintani on Niinistö.

Euron historiaa

Perjantai 9.12.2011 klo 23:05

Rahakeskustelua vuodelta 1998.

Kuntauudistusta ja presidentinvaaleja

Torstai 6.10.2011 klo 12:20

Luvattoman pitkä kirjoittamistauko takana. Pahoitteluni siitä Sinulle, arvoisa lukijani. Paljon on tapahtunut viimeisen kirjoitukseni jälkeen niin kotirintamalla kuin politiikankin puolella. Keskitynpä nyt vain jälkimmäiseen.

Suomen uuden hallituksen tie on alkanut kompastellen. Kansalaisille on annettu selkeä viesti siitä, että suuria uudistuksia on tulossa kuntakenttään sekä verotukseen. Kuntapäättäjänä huoleni kuntademokratiasta on varmasti aiheellinen. Jos (ja kun, jos hallitus saa tahtonsa läpi) Kangasala on kohta osa suur-Tamperetta, kuinka käy lähidemokratian? Aamulehdessä oli muutama päivä sitten spekuloitu sillä, mikä olisi paras malli toteuttaa lähidemokratia. Monenlaisia malleja muista maista verrattiin, mutta mikään malleista ei ollut nykyisen vertainen kuntalaisen kannalta. Päätöksenteko siirtyy väkisin kauemmaksi kuntalaisesta.

Toinen huolenaihe on lähipalvelut, jos kuntauudistus tapahtuu siinä mittakaavassa, johon hallitus pyrkii. Kuntien hallintokulut ovat vain pieni osa kuntien taloutta. Niitä yhdistelemällä ei merkittävää säästöä saada aikaan. Jos peruspalvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa, kuten hallitus on luvannut, mistä hallitus aikoo tehdä säästöt?

Valtio aikoo leikata kuntien valtionosuuksia ja laskea työn verotusta. Kunnat joutuvat valtionosuuksien pienennyttyä nostamaan veroprosenttia. Pieni- ja keskituloiset kärsivät tästä kaikkein eniten. Hallitus on tässä asiassa ottanut mallia Hölmöläissadusta.

Presidentinvaalit lähestyvät. Monta mielenkiintoista ehdokasta on valittu kilpaan. Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen on ehdottomasti kokenein poliitikko tästä joukosta. Hänen tukijoukossaan seistessä ei tarvitse hävetä. Media on tehnyt Väyryselle paljon hallaa, mutta tosi asiassa kenelläkään muulla presidenttiehdokkalla ei ole niin pitkää ansioluetteloa eikä kokemusta kuin Väyrysellä. Sitä ei voi kiistää, sanoo media mitä tahansa.

Havaintoja hallitusohjelmasta

Maanantai 20.6.2011 klo 22:07

Vaalikampanjan jälkeinen väsymys alkaa olla takana. Kampanjan loppusuoralla jokainen ehdokas kävi varmasti vähän ylikierroksilla huomaamattaan, niin minäkin. Vaalipäivän jälkeen pysähtyminen oli niin totaalista, että iski suunnaton väsymys. Koko ajan olen seurannut kuitenkin poliittista tilannetta, mutta en ole tullut kirjoittaneeksi mitään aikoihin.

Saatiinpa Suomeen vihdoin hallitus monien mutkien jälkeen. Hallitus on oikeistovetoinen, mutta vahvasti vasemmalle kallellaan. Saapa nähdä, mitä siitä seuraa. En ole Kataisen pojalle ollenkaan kateellinen. Helppo kausi tämä ei tule hänellekään olemaan.

Olen lueskellut hallitusohjelmaa. Paljonkaan hurrattavaa siinä ei ole. Suurimpia kärsijöitä taitavat olla kunnat, maalla asuvat tavalliset ihmiset ja lapsiperheet. Ne, joilla kaikki käytettävissä oleva raha menee kulutukseen, joutuvat miettimään, kuinka tulevan nelivuotiskauden aikana selviävät taloutensa kanssa. Auto-, energia- ja polttoaineverot nousevat. Ne ovat kuluja, joille ei oikeastaan voi mitään muuta kuin maksaa. Maalla asuvien kukkarossa nämä tuntuvat. Asuntolainan korkovähennyksen pienentäminen syö myöskin tavallisen perheen taloutta.

Vasemmisto piti suurena saavutuksena perusturvan noston kirjausta. Perusturva näyttää vasemmiston mielestä olevan vain ja ainoastaan työttömyysetuudet. Ennen hallitusneuvotteluita laitoin vasemmistoliiton pj Arhinmäelle sähköpostia ja kysyin, pitävätkö he myös kotihoidontukea ja vanhempainpäivärahoja perusturvana, jota pitäisi nostaa. Hän vastasi, että perusturvan korotus koskee näitä kaikkia. Hallitusohjelmaan ei ollut kuitenkaan kirjattu muita kuin työttömyysetuudet.

Ilmeisesti tuleva hallitus yrittää lakkauttaa asteittain myös lasten kotihoidontuen. Hallitus yrittää työllistää kaikki kotona lapsia hoitavat. Kysynpä vaan, muuttuuko lastenhoito työksi vasta siinä vaiheessa, kun joku muu kuin oma vanhempi hoitaa heidät.

Kuntien valtionosuuksia leikataan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joitain palveluita joudutaan lakkauttamaan tai vähentämään ja veroprosenttia nostamaan. Kuntien velvoitteita on valtion taholta vähennettävä, muuten kunnat eivät tule selviämään valtionosuuksien leikkauksista.

Luvassa on kylmää kyytiä.

Lähipalvelut vaarassa

Keskiviikko 4.5.2011 klo 9:30

Teemme kunnassamme suuria päätöksiä ensi maanantain valtuustossa. Teemme periaatepäätöksen, mihin suuntaan kunnan palveluita viedään. Käytännössä joudumme äänestämään, kannatammeko keskitettyjä vai lähipalveluita. Erilaisia kompromissiratkaisuja on väläytelty. Puolueiden välillä on niin suuria linjaeroja, että kompromissia ei näytä syntyvän. Miksi pitäisikään tyytyä huonoon ja ketään tyydyttämättömään kompromissiin?

Kompromissiratkaisua koulu- ja kirjastoasiaan esitti myös apulaiskunnanjohtaja kunnanhallitukselle viime maanantaina. Esityksessä neljästä pikkukoulusta kaksi lakkautettaisiin. Samalla Sariolan ja Huutijärven kouluja laajennettaisiin, jotta pikkukoulujen oppilaat saataisiin mahtumaan niihin.

Kunnan talous on edelleen ahtaalla. Varsinkin suuri investointien määrä nakertaa taloutta. Kunta velkaantuu valtavan nopeasti. Suuri osa investoinneista tehdään velkarahalla. Nyt on todella priorisoitava hankkeet. Nyt ei ole todellakaan varaa yhteenkään turhaan hankkeeseen.

Koulu- ja kirjastoasia on saanut valtavasti kuntalaispalautetta. Lautakunta on jo kahteen otteeseen ottanut kantaa koulujen säilyttämisen puolesta osana kouluverkkoa. Säästöä ei synny kouluja lakkauttamalla käytännön kokemuksiin sekä tuoreeseen väitöskirjatutkimukseen nojaten. Koulujen lakkauttamisella on paljon suuremmat vaikutukset kuin pelkkä opetuksen lakkaaminen kyliltä. Maaseudun osayleiskaava odottaa kouluratkaisua. Jos koulut lakkautetaan, rakennuslupia kyliin on entistä vaikeampi saada. Näin saadaan tehokkaasti tyhjennettyä maaseutu.

Olen itse leimautunut populistiksi, maalaistolloksi sekä tyhmäksi, kun en ole hyväksynyt kunnanjohtajan esitystä koulujen lakkauttamisesta. Esitin koulujen säilyttämistä kunnanhallituksessa, ja sain kannatusta yli puoluerajojen.

Keskustan valtuustoryhmä pitää kiinni vaaliohjelmastaan, jossa maaseutukoulut ja muut lähipalvelut säilytetään. Ajat muuttuvat, kunnan talous muuttuu, mutta on selvää, että perusperiatteista emme luovu. Samalla myisimme arvomme. Pidämme arvoistamme kiinni myös vaalien välillä.

 

1882 kertaa kiitos!

Maanantai 18.4.2011 klo 8:09

Voin olla tyytyväinen eiliseen äänisaaliiseen, vaikka se ei riittänytkään Arkadianmäelle. Keskustan suureen vaalitappioon nähden tulokseni oli kova ensikertalaiselle. Sain jokaisesta pirkanmaalaisesta kunnasta ääniä.

Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille!

Seuraavat neljä vuotta Keskusta joutuu seuraamaan sivusta, kuinka Suomea johdetaan. Toivon uusille päättäjille viisautta ja voimia vaativassa tehtävässään.

Palveluverkon kehittämisestä

Maanantai 11.4.2011 klo 21:30

Vaikka eduskuntavaalit ovat ovella, täytyy kunnallisetkin luottamustehtävät hoitaa. Olin tänään kuuntelemassa valtuuston infopakettia palveluverkon kehittämisohjelmasta.

Kuntien palveluita karsitaan ja keskitetään kovalla vauhdilla. Keskittämistä suunnitellaan omassa kunnassammekin. Jossain määrin palveluita kannattaa keskittää ja järjestellä uudelleen. Kerralla ei ole kuitenkaan järkevää tehdä linjausta, joka johtaa siihen, että kunnan reuna-alueiden palvelut käytännössä lopetetaan kokonaan.

Palveluverkon kehittämisohjelmassa on kuultu laajasti kuntalaisia sekä lautakuntia. Kuntalaispalautteen perusteella esimerkiksi Suoraman kirjaston lakkauttaminen ja terveysasemien lääkäripalvelujen lopettaminen on pyyhkäisty pois. Lautakuntienkin kanta on otettu huomioon joissain asioissa.

Kuitenkin on yksi asia, joka ei näytä muuttuvan muuksi, vaikka kuntalaispalautteiden sekä lautakunnan kanta on toinen; pikkukoulujen alasajo. Lautakunnan kanta oli selkeä, kyläkoulut tulee säilyttää osana kouluverkkoamme. Kyläkouluja yritetään lakkauttaa väkisin oppilaskohtaisiin menoihin vedoten. Jos ajattelemme laajempaa kokonaisuutta, pitäisi Kangasalla keskittyä pikkukoulujen lakkauttamisen sijaan kasvualueiden koulujen laajentamisen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.

Palveluverkon kehittämisohjelma tuodaan kunnanhallitukselle ensi maanantain kokoukseen, sopivasti vaalien jälkeen. Tämän jälkeen asia menee toukokuun valtuustoon.

Näkemyseroja kuntien määrästä

Sunnuntai 10.4.2011 klo 12:53

Vaalikeskusteluissa on noussut esiin kuntarakenne ja puolueiden erilaiset näkemykset kuntien tulevaisuudesta. Monen äänestäjän mielestä puolueilla ei ole eroja. Kuntarakenneasiassa puolueiden erot kuitenkin korostuvat.

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen ja SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mukaan kuntien määrää voitaisiin vähentää tuntuvasti. Heidän näkemyksensä on, että kuntien määrä voisi olla sata tai jopa alle sen. Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) asettaman työryhmän ajatus on, että kuntien määrä olisi vain 20-50. Työryhmän näkemyksen mukaan peruspalvelut saadaan järjestettyä tehokkasti vain jos kuntien kokoa kasvatetaan.

Kuntien määrä on laskenut rajusti tämän hallituskauden aikana. Kunnat tarvitsevat nyt työrauhan saadakseen palvelut järjestettyä järkevällä tavalla uudistuneissa kunnissa. Uusiin kuntaliitoksiin ei pidä mennä muutoin kuin kuntien itse niin tahtoessa. Kuntaliitoksille pitää olla aina järkevät perusteet ja tarkat suunnitelmat siitä, kuinka palveluita kehitetään liitoksen jälkeen. Liian usein käy niin, että kuntaliitoskunnissa toinen osapuoli hyötyy ja toinen häviää.

Kuntaliitoksia perustellaan hallinnon keventämisellä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt toteutuneissakaan kuntaliitoksissa. Hallinnon menot ovat vain marginaalinen osuus (n. 3%) kuntien menoista.

Keskustan malli on se, että kunnat pysyvät itsenäisinä ja palveluiden tuottamisen päävastuu säilyy kunnissa. Keskusta pitää tärkeänä, että paikallisdemokratia pysyy lähellä eli kunnissa. Kehittämistä tarvitaan kuitenkin raskaiden  palveluiden järjestämisessä maakuntatasolla. Tällä hetkellä on paljon erilaisia kuntayhtymiä ja muita organisaatioita, joita voisi hallinnoida maakuntavaltuuston alaisina. Keskustan mallissa maakuntavaltuusto olisi vahva, demokraattinen maakuntapäättäjä ja paikallishallinto säilyisi siellä, missä sen kuuluukin olla, kunnissa.

Lapsiperheiden ongelmia ehkäistävä

Torstai 7.4.2011 klo 9:18

Vaalipäivään on nyt 10 päivää. Vähiin käy kampanjapäivät. Töitä tehdään loppuun saakka.

Tämän aamuisessa Aamulehdessä Keskustan yhteismainoksessa oli kohdallani teksti Hyvän vanhuuden ja omaishoitajien puolesta. Tämä on erittäin tärkeä teema, vaikkakin vain yksi teemoistani. Olisin toivonut mainokseen mainintaa myös lapsiperheteemasta, mutta tila aiheutti rajoituksia tekstin pituuteen.

Lapsiperheiden asiat ovat todella lähellä sydäntäni. Olin eilen Kangasalan Pirtillä kuuntelemassa keskustelua Kaivannon sairaalan lopettamisuhasta. Kaikki paikallaolijat olivat sitä mieltä, ettei sairaalaa saa lopettaa. Korvaani pisti sairaalan ylilääkärin lausahdus nuorista lasten vanhemmista, jotka sairastuvat masennukseen ja muihin mielensairauksiin. Työelämän haasteet ja pienet lapset ovat yhtälö, joka voi laukaista erilaisia ongelmia.

Kaivannon sairaalan ylilääkäri painotti tässäkin kohtaa ennaltaehkäisyä. Kunnat laiminlyövät perheiden ennaltaehkäisevät palvelut. Mm. kotipalvelu on sellainen palvelu, joka auttaa perheitä jo ennen kuin tilanne on huolestuttava. Ammattitaitoinen perhetyöntekijä on avainasemassa näkemässä perheen kokonaistilanteen, ja osaa toimia sen mukaisesti.

Joku voi ihmetellä, miksi nostan aina esiin kotipalveluiden tärkeyden. Se johtuu siitä, että sillä voitaisiin ehkäistä monenlaisia ongelmia. Vanhempien väsymys, masennus, toimeentulo-ongelmat ja päihdeongelmat ovat helposti huomattavissa varhaisessa vaiheessa, jos kotipalvelun apua on saatavissa. Myös neuvolat ovat tärkeässä asemassa, mutta neuvolassa on helppoa esittää reipasta puoli tuntia kuukaudessa. Vanhempien ongelmista kärsii koko perhe.  Meidän on yritettävä suojella lapsia ja heidän perheitään kaikin mahdollisin keinoin. Kotipalvelu on halpaa ja vaikuttavaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka maksaa ajan kanssa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on laadultaan todella hyvää. Kuitenkin suurempi paino pitäisi olla ennaltaehkäisevissä palveluissa kalliin ja raskaan vaurioiden korjaamisen sijaan.

Ministerien matkassa

Torstai 31.3.2011 klo 9:51

Tänään on vaaleihin 17 päivää. Viimeisten kampanjapäivien ohjelma on rakentumassa. Aiomme kiertää loppuun asti ympäri Pirkanmaata. Koko maakunta on tärkeä.

Omaishoitajuus on nostattanut monia keskusteluita vaalikiertueella. Olen tuonut voimakkaasti esiin omaishoitajuuden epäkohtia. Keskusta on ymmärtänyt omaishoitajuuden tärkeyden ja ottanut vaaliohjelmaansa omaishoitajuuden kokonaisvaltaisen uudistuksen. Tätä on odotettu.

Olen menossa tänään klo 16-17 keskustelemaan pääministeri Kiviniemen ja sosiaali- ja terveysministeri Rehulan kanssa omaishoitajuuden haasteista ja ikääntymisestä Tampereelle kahvila Siilinkariin. Tiedossa on mielenkiintoinen tunti tärkeän asian parissa. Juuri nämä aiheet ovat lapsiperheiden asioiden ohella minulle niitä tärkeimpiä. Tulkaapa kuulolle!

Valintoja

Keskiviikko 30.3.2011 klo 11:23

Tutkija Erkka Railo on tuonut väitöskirjansa tiimoilta esiin naispoliitikkojen aseman nykypäivänä. Vaatimukset naisia kohtaan ovat aika kovia: ”Aika ehdottomia vaatimuksia esitetään. Täytyy olla viimeisen päälle hyvä ja pullantuoksuinen äiti ja hoitaa lapset täydellisesti, ja olla samaan aikaan uraohjus. Mielestäni aika kovia vaatimuksia!”

 Olen törmännyt vaalikampanjassani erikoiseen ilmiöön, johon en uskonut törmääväni. Nainen saa edelleen tehdä kolminkertaisen työn mieheen verrattuna ollakseen uskottava. Pelkästään se, että naisella on lapsia, saa monen miettimään, voiko häntä äänestää, vaikka olisi muuten hyvä ehdokas.

 Kun olen kertonut avoimesti, että perheessäni on seitsemän lasta, on moni kuulemma jäänyt ihmettelemään, kuinka voisin jättää lapseni, jos pääsen eduskuntaan. Kuinka sadattuhannet äidit voivat jättää lapsensa lähtiessään työelämään? Ei ole merkitystä, onko lapsia kaksi vai kymmenen, he tarvitsevat aina vanhempiaan. Minulla on kokemusta raskaasta kolmivuorotyöstä ja suuresta perheestä. Sekään ei ollut mahdoton yhtälö, vaikkakin haastava. Myös eduskuntatyö on ihmisen kokoinen työ, jota pitää pystyä tekemään kaikissa elämätilanteissa.

 Naisen kykyjä toimia politiikassa kyseenalaistetaan lapsimäärän, iän tai kokemuksen puutteen vuoksi. Usein kuitenkin jää huomaamatta, minkälaisia kokemuksia naisilla on verrattuna miehiin. Usein työn ja perheen yhteensovittaminen on äidin vastuulla. Usein vanhempainvapaat kuuluvat äideille. Naisten elämänkokemuksia ei pidä vähätellä. Naisen näkökulmaa tarvitaan myös yhteisten asioiden hoitamisessa.

 Onko nainen aina väärässä iässä? Liian nuorella ei ole kokemusta perheestä. Liian vanha ei ymmärrä nuorten lapsiperheiden asioita. Tietyssä iässä nainen voi joutua syrjään työelämästä saadessaan tulevaisuuden veronmaksajan kasvatettavakseen. Sitä voidaan pitää riskinä. Yhtäältä äidin pitäisi hoitaa lapset kotona, toisaalta lasten kotihoitoa kritisoidaan ja kaikki naiset haluttaisiin työelämään työllisyysasteen nostamiseksi.

 Kuitenkin minusta on syytä muistaa, että jokainen perhe tekee omat valintansa. Minusta isillä pitää olla yhtäläinen OIKEUS lapsiin kuin äideillä. Vastuu lapsista on yhteinen.

 Itse lähdin eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi perheeni tukiessa voimakkaasti. Lapset ja perhe eivät ole minulle taakka vaan suuri voimavara. Mieheni on luvannut jäädä kotiin hoitamaan lapsiamme, jos menen läpi vaaleissa. Minusta mieheni voisi toimia suunnannäyttäjänä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.

Vaaliteemoja

Torstai 24.3.2011 klo 22:53

Ajatuksia lapsiperheiden aseman parantamisesta

Keskiviikko 23.3.2011 klo 13:45

Kevät tulee kohisemalla. Eilen ajellessani pirkanmaalaisia teitä havahduin, että kevät on jo niin pitkällä, että tiet ovat sulat ja kuivat. Kohta pilkistävät ensimmäiset leskenlehdet kuran ja kuivien heinien seasta.

Eilen kampanjoin sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan kanssa Vammalassa, Pirkkalassa, Lempäälässä, Toijalassa ja Valkeakoskella. Väkeä oli mukavasti liikkeellä joka paikassa. Ihmiset ovat selvästi heränneet siihen, että vaalit ovat jo aivan lähellä. Vaaleihin on nyt 25 päivää.

Ministeri Rehulan kanssa mietimme, mitä lapsiperheiden aseman parantamiseksi pitäisi tehdä. Hän on kanssani erittäin huolissaan lapsiperheiden köyhyyskehityksestä. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Köyhyys altistaa syrjäytymiselle ja on tutkitusti jopa periytyvää. Me keskustalaiset emme halua Suomesta luokkayhteiskuntaa. Siksi asiaan pitää puuttua pikaisesti.

Köyhyys on poistettava. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ihan oikeasti köyhiä ihmisiä ja perheitä, vaikka tuntuu, etteivät kaikki sitä ymmärrä. Suurimmassa köyhyysvaarassa ovat tällä hetkellä tutkimusten mukaan yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet. Rehulan kanssa keskustelimme siitä, mitkä ovat ne toimet, joihin hän aikoo ryhtyä, jos hän jatkaa ministerinä myös vaalien jälkeen. Lisärahoitusta hyvinvointiyhteiskunnalle on hyvin vaikeaa löytää. Varoja on kohdennettava uudelleen. Perusturvaa on parannettava, jotta toimeentulotukikierteeltä vältyttäisiin. Ensisijaiset etuudet on korotettava sille tasolle, ettei kenenkään tarvitse mennä sosiaalitoimiston luukulle hakemaan toimeentulotukea muissa kuin kriisitilanteissa, joihin tuki on alunperin tarkoitettukin.

On keskityttävä niihin toimiin, joiden vaikuttavuus lapsiperheiden köyhyyden poistamisessa ovat suurimpia. Vaikuttavuudeltaan suurimpia yksinhuoltaja- ja monilapsisiin perheisiin ovat mm. lapsilisien korotukset, kotihoidon tuen korotus sekä verotuksessa käytettävä yhteisverotus.

Arvonlisäveron korottaminen syö kaikkein eniten kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa. Keskustan linja on se, ettei välillisiä veroja enää koroteta. Verot on kerättävä veronmaksukyvyn mukaan. Progressiota voidaan kiristää niin, että kaikkein suurituloisimpien verot nousevat. Nyt valtion vaikeassa taloustilanteessa tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista, yrittäjyyttä sekä solidaarisuutta. Vain yhtenäisenä kansana voimme nousta talouden suosta.

Keskusta on ollut ja on lapsiperheiden luottopuolue. Lapsiperheitä tukemalla voimme varmistua siitä, että Suomessa on veronmaksajia myös tulevaisuudessa.

 

 

Ehdokas 197 vaalikiertueella

Lauantai 19.3.2011 klo 11:25

29 päivää vaaleihin ja vauhti vaalikentillä kiihtyy. Näiden viikkojen aikana testataan ehdokkaiden paineensietokykyä ja kestävyyttä. Olemme ajelleet pirkanmaalaisia teitä tuhansia kilometrejä tähän mennessä. Ainakin toinen mokoma on vielä edessä. Vaalityö on Työtä, mutta mukavaa sellaista. Olen tavannut satoja ihmisiä ja tutustunut upeisiin ehdokkaisiimme ja Pirkanmaahan.

Viikon tähtihetkiä olivat vaalitilaisuudet Punkalaitumella ja Sahalahdella. Punkalaitumella keskustelimme mm. energiapolitiikasta Japanin tapahtumien vuoksi. Ihmisiä on alkanut mietityttää, onko ydinvoima sittenkään niin turvallista kuin sen pitäisi olla. Punkalaitumella suosituksi puheenaiheeksi nousi myös Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Keskustalainen linja on se, että yleinen asevelvollisuus säilytetään, eikä Natoon liitytä ainakaan seuraavalla vaalikaudella. Sahalahden tilaisuudessa nousivat odotetusti esille omaishoitajien kysymykset sekä maalla asumisen vaikeus. Tärkeitä asioita kaikki.

Näihin ja moniin muihin asioihin eduskunta ottaa kantaa seuraavalla vaalikaudella. Mielestäni kansanedustaja Elsi Katainen kirjoitti hyvin blogissaan: eduskunnalla on käytettävissään maan parhaat asiantuntijat asiassa kuin asiassa. Edustajien tehtävä on tuoda päätöksentekoon arvot ja suuret linjat, joiden perusteella yksittäiset päätökset tehdään.

Hanna puhuu asiaa omaishoitajuudesta Sentterissä 12.3.11

Sunnuntai 13.3.2011 klo 0:01

Alkoholimainonnalle stoppi

Perjantai 4.3.2011 klo 11:57

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Inkeri Kerola teki lakialoitteen alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä. Lakialoitteella oli vahva tuki, sillä sen oli allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. Ministeri Risikko ei kuitenkaan tuonut lakiehdotusta eduskunnalle hyväksyttäväksi.

Lakialoitteen käsittely sai minut pohtimaan, miksi yleensäkään alkoholia pitää mainostaa. Jokainen aikuinen, joka haluaa ostaa alkoholia, osaa ostaa sitä ilman mainoksiakin. Alkoholimainonta vaikuttaa eniten lapsiin ja nuoriin, millä on vahingollinen vaikutus. Meidän aikuisten on kaikin voimin suojeltava lapsiamme alkoholin ja sen mainonnan tuhoavalta vaikutukselta.

Tupakan polttaminen ja mainostaminen on tehty hyvin vaikeaksi. Tupakan haitat on ymmärretty ja haittojen torjumiseksi on tehty paljon. Alkoholi on vieläkin haitallisempi aine, mutta haittoihin ei puututa. Vuosittain alkoholinkäytön seurauksena kuolee yli 2000 suomalaista.

Laki alkoholimainonnan kieltämisestä olisi pitänyt saada pikaisesti läpi. Toivotaan, että uusi eduskunta pääsee pian päättämään tästä laista.

Hienoa, Urpilainen!

Tiistai 1.3.2011 klo 10:53

 

Olen seurannut tiiviisti politiikkaa monta vuotta. Olen koko sen ajan luullut, että SDP on vain työttömien puolue, koska eduskunnassa he tuntuvat puuttuvan vain työttömyysetuuksiin. Tai ainakin siltä se näyttää ulospäin.

Viime lauantain Ylen Ykkösaamussa kuitenkin Jutta Urpilaisen avaus lapsivähennyksistä verotuksessa sai minut oikein hyvälle mielelle. En tiedä, onko kyseessä pelkkä vaalitemppu, mutta hyvän asian hän nosti kuitenkin esille.

Lapsivähennykset poisti Ahon hallitus pakkoraossa 1990-luvun laman aikana, mutta lapsivähennysten poisto kompensoitiin muilla etuuksilla. Seuraava hallitus eli Lipposen hallitus leikkasi sitten tuntuvasti lapsiperheiden etuuksia ja siitä alkoi lapsiperheiden talouden alamäki. Tämän jälkeen etuuksia ei ole nostettu ennen kuin Vanhasen-Kiviniemen hallituksissa. Lapsiperheiden etuudet ovat jääneet todella jälkeen. Esimerkiksi päivähoitomaksut on sidottu indeksiin, mutta etuudet ovat pitkään junnanneet kehityksen perässä. Tänään on merkittävä päivä, sillä kaikki perhe-etuudet on nyt sidottu indeksiin. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajahintojen noustessa myös etuudet nousevat.

Keskusta on tehnyt hyvää työtä. Vaikka Ahon hallitus poisti lapsivähennykset aikanaan, se ei ole este keskustalaistenkaan ottaa asiaa uudelleen esille. Itse olen puhunut niistä jo pitkään. Lapsivähennykset olisivat todella oikeudenmukainen ja hyvä tapa auttaa lapsiperheitä siinä tilanteessa kun tulot ovat pienimmillään ja menot suurimmillaan. Kannatan lämpimästi Urpilaisen ideaa.

Maaseudun alasajoa hillittävä

Keskiviikko 23.2.2011 klo 21:24

Puhuin vaalijuhlassani siitä, miten maaseutua ajetaan alas ihan väkisin. Samaa aihetta sivusi myös Kangasalan sanomien toimittaja haastatellessaan minua viime viikolla. Tampereen kaupunkiseudulla on vireillä useita hankkeita, jotka heikentävät maalla asuvien elämää. Muutamia mainitakseni seudulla on hyväksytty kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen MAL-aiesopimus. Olemme hyväksyneet Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin sekä strategian. Kuntatasolla samoja asioita on palveluverkon kehittämissuunnitelmassa sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin toteuttamisohjelmassa. 

Kaikki nämä paperit tähtäävät siihen, että asutusta tiivistetään ja maaseudulla asumista ja rakentamista vähennetään. Palveluita keskitetään ja supistetaan. Näillä toimilla tähdätään säästöihin ja synergiaetuihin. Kuulostaa äkkiseltään hyvältä, että tehdään yhteiset pelisäännöt kuntien kesken, kuinka esimerkiksi maankäyttöä ohjataan. Näissä papereissa on paljon hyviä elementtejä, mutta kaikkiin niihin sisältyy vaara, että maaseudun asukkaiden elämää vaikeutetaan entisestään.

Haja-asutusalueelle rakentamista ei saa tehdä liian vaikeaksi. Sen ymmärrän, ettei asemakaava-alueen lähettyville voida antaa rakennuslupia, koska pitää huomioida tuleva kaavoitustarve. Jos vapaa-ajanasunto täyttää vakituisen asunnon vaatimukset, minusta niitä voidaan muuttaa vakituisiksi asuinpaikoiksi. Näin saataisiin verotulot omaan kuntaan.

Liikenteen osalta on aika erikoista, että Kangasalla on toimiva rautatie, mutta sitä ei saada lähijunaliikenteen käyttöön. Muihin kuntiin, joissa rautatie kulkee on suunnitteilla lähijunaliikennettä jollain aikajänteellä. Kangasalan joukkoliikennettä on suunniteltu kehitettävän niin, että Kangasalantie toimisi joukkoliikenteen laatukäytävänä eli tienä, jossa kulkee tiheästi busseja. Muut osat kunnasta on unohdettu.

Ei ole yhdentekevää, kuinka maaseutua kohdellaan. Keskustoja kehitetään kovalla vauhdilla, mutta toimivan maaseudun mahdollisuudet ja kehittäminen on unohdettu. Pitää muistaa, että maaseudulla asuu ihan yhtä lailla veronmaksajia kuin taajamissakin. Tasapuolinen taajamien ja maaseutualueiden kehittäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu, joka täytyy ainakin päättäjien ymmärtää.

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja kertoo Hannasta

Maanantai 21.2.2011 klo 15:20

Aihetta juhlaan

Maanantai 21.2.2011 klo 12:50

Eilen pidimme vaalijuhlani, joka oli ikään kuin vaalistartti. Vaalityötä on kyllä jo tehty, mutta tästä alkaa tiiviimpi jakso, joka kestää aina vaalipäivään asti. Juhla onnistui hienosti. Väkeä oli paikalla runsaasti. Kiitokset kaikille osallistuneille ja järjestäjille!

Tässä pätkä puheestani:

Eduskuntavaaleihin on tänään 56 päivää eli alle kaksi kuukautta. Tämän 56 päivän aikana täytyy tehdä lujasti töitä niiden arvojen eteen, joita pidämme tärkeinä. Arvoja mitataan tulevalla vaalikaudella eduskunnassa, joka joutuu vääjämättä keksimään ratkaisuja valtiontalouden kestävyysvajeeseen.

 Tärkeänä pitämäni asiat ovat myös Keskustan tärkeinä pitämiä asioita. Ilokseni huomasin, että kaikki kolme vaaliteemaani; lapsiperheiden hyvinvointi, omaishoitajien jaksaminen ja ikääntyvien tulevaisuus sekä maaseudulla asuvien hyvinvointi saivat tukea myös Keskustan valtakunnallisista teemoista ja tavoitteista.

 Lasten hyvinvointi lähtee hyvinvoivasta perheestä. Suurin osa suomalaisista perheistä voi hyvin. Valitettavasti yhä enenevä määrä perheistä kuitenkin voi huonosti, lapsiperheköyhyys on kasvanut ja syrjäytyminen lisääntynyt. Päättäjien on elettävä ajassa ja reagoitava nopeastikin yhteiskunnan ongelmakohtiin. On selvää, ettei yhteiskunta pysty hoitamaan kaikkia ongelmia. Ihmisten ja perheiden on otettava enemmän vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan sen sijaan, että vaaditaan aina passiivisesti yhteiskunnan apua.

 Lapsiperheiden hyvinvointi rakentuu monesta palasesta. Se pala, mihin päättäjät pystyvät vaikuttamaan, on perheiden taloudellinen tilanne ja lapsiperheiden palvelut. Käytännössä pelaamme nollasummapeliä, jossa usein jonkun väestöryhmän voittaessa toinen häviää. Päättäjien tehtävä on omien arvojensa mukaan olla jakamassa yhteiskunnan varoja sen mukaan, mitkä asiat he kokevat tärkeiksi. Lapsiperheiden ääni ei kuulu tarpeeksi eduskunnassa. Otetaanpa muutama esimerkki.

 On aivan hullua, että perhe, joka kasvattaa uusia veronmaksajia, maksaa itse sitä enemmän välillisiä veroja, mitä useampi uusi veronmaksaja perheessä kasvaa. Verotuksen painottaminen kulutuksen verottamiseen on ongelmallista siksi, että ne perheet, joilla kaikki käytössä oleva raha menee kulutukseen, ovat suurimpia häviäjiä. Keskusta ei halua enää nostaa kulutusveroja vaan verotuksen progressiota voitaisiin tiukentaa suurituloisilla. Myöskään palkan verotuksessa ei huomioida elätettävien lasten määrää. Lapsivähennykset verotuksessa auttaisivat paljon perheiden toimeentuloa ja veisivät verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan. Myös perheverotuksen käyttöönotto auttaisi siinä tilanteessa kun perheessä on vain yksi tulonsaaja.

Lapsiperheiden kotipalveluun lisättiin rahaa kuntien valtionosuuksiin. Kuitenkaan monikaan kunta ei käyttänyt valtion rahaa siihen tarkoitukseen vaan johonkin muuhun. Lapsiperheiden kotiavusta on olemassa lakipykälä sosiaalihuoltolaissa, mutta laki on niin tulkinnanvarainen, että kunnat eivät toimi lain mukaan. Lapsiperheiden kotiapu on todella hyvää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja se pitäisi saada niin matalan kynnyksen palveluksi, että kaikki lapsiperheet voisivat sitä tarvittaessa käyttää. Kunnissa on nähtävä ennaltaehkäisevän työn merkitys jo taloudenkin kannalta. On paljon halvempaa ehkäistä kuin korjata syntyneitä vaurioita.

 Perheet tarvitsevat enemmän yhteistä aikaa. Aikamme on hektinen ja moni lapsi kokee jäävänsä vanhempiensa jalkoihin. Meidän vanhempien on pystyttävä yhteensovittamaan paremmin työtä ja perhettä, jotta yhteistä aikaa perheen kanssa olisi mahdollisimman paljon. On kuitenkin totta, että työnantajat vaativat enemmän ja enemmän, työ on raskasta ja vaativaa. Tarvitaan erilaisia järjestelyitä työelämässä, jotta pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus tehdä muitakin ratkaisuja kuin olla joko kokopäivätyössä tai pelkästään kotona hoitamassa lapsia.

 Kotivanhemman työ on tärkeä työ. Nostan tämän esiin siksi, että minusta kotivanhemman työtä ei arvosteta juurikaan yhteiskunnassamme. Minimityöttömyysetuus on kolmen lapsen vanhemmalla lähes 900 euroa kuukaudessa. Jos vanhempi on kotona kotihoidontuella, hän saa vain alle puolet työttömyysetuudesta tärkeästä lasten hoito- ja kasvatustyöstä. Jos naapurin äiti hoitaa meidän lapsia ja meidän äiti naapurin lapsia, yhteiskunnan tuet nousevat molemmilla äideillä tuplaten omien lasten hoitoon verrattuna. Tällaiset epäkohdat ja porsaanreiät on korjattava. Lasten kotihoidontuki on nostettava työmarkkinatuen tasolle jo seuraavalla vaalikaudella. Näin siitä saataisiin todellinen vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle. Lapsilla pitää olla subjektiivinen oikeus vanhempiensa hoivaan eläessään ensimmäisiä tärkeitä vuosiaan.

 Suomeen tarvitaan perheministeri, joka arvioi päätöksiä lasten ja perheiden kautta. Pääministerimme Kiviniemi sanoi tahtovansa Suomesta maailman lapsi- ja perheystävällisimmän maan. Tehtävä on valtava, mutta ei mahdoton, jos seuraavassa eduskunnassa on tarpeeksi tahtoa perheiden aseman parantamiselle.

Omaishoitajien asema on Suomessa hyvin asuinpaikkakunnasta riippuvainen. Omaishoitajat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Omaishoitajuus on erittäin tärkeä vanhusten, sairaiden ja vammaisten hoitomuoto. Kaiken lisäksi se on yhteiskunnalle edullisin ja usein inhimillisesti paras hoitomuoto. Omaishoitajien arvostusta pitää lisätä, heidän oikeuksistaan on pidettävä kiinni. Vain hyvinvoiva omaishoitaja on kykenevä hoitamaan omaistaan laadukkaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Omaishoidon tuki on saatava koko valtakunnassa oikeudenmukaistettua niin, ettei eriarvoisuutta enää synny asuinpaikan mukaan. Myös pienen omaishoidontuen verotusta on tarkastettava niin, ettei verotus vie suurinta osaa pienestä etuudesta.

 Ikääntyneiden joukko kasvaa. Joudumme pohtimaan, kuinka vanhuksemme hoidetaan tulevaisuudessa mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Laitoshoidon ja kotihoidon lisäksi pitää keksiä uusia hoitomuotoja. Haastetta riittää vähenevän työvoiman ja suurenevan vanhusväestön yhtälöä ratkaistaessa. Hoito- ja hoivatyötä tekeviä ihmisiä hakeutuu jatkuvasti muihin työtehtäviin raskaan työn ja huonon palkkauksen vuoksi. Meidän on kyettävä pitämään hoito-ja hoivatyö niin houkuttelevana, että hoitajia on riittävästi myöskin tulevaisuudessa.

 Maaseudulla asumista ei saa tehdä liian vaikeaksi. Tampereen kaupunkiseudulla on menossa useita hankkeita, jotka heikentävät asemakaavojen ulkopuolista asumista ja elämistä. Suomalaisilla täytyy olla vaihtoehtoja kaupungissa ja taajamissa asumiselle. Kautta aikojen suomalaiset ovat asuneet ja eläneet sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.

 Ilmastopoliittisia tavoitteita käytetään keppihevosena maaseudun tyhjentämiselle ja alasajolle. Maalla asuvia pidetään ilmastoa kuormittavampina kuin taajama-alueilla asuvia. Palveluiden alasajoa maaseudulta tehdään säästötarkoituksessa. Vapaavuorelainen palveluvyöhykeajattelu on erittäin voimakkaana voimana monissa eri hankkeissa, jotka vaikuttavat maalla asuvien arkipäiväiseen elämään. Jos kylän ainoa kunnallinen palvelu, koulu tai kirjasto, lakkautetaan kylältä, voidaan kysyä, milloin maaseutu julistetaan verovapaaksi alueeksi. Jos maalla asuvat eivät saa mitään kunnan tuottamia palveluita, kysymys on ihan perusteltu. Keskusta on ainoa puolue, joka pitää huolta maalla asuvista. Jos Keskusta ei ole seuraavassa hallituksessa, se tietää maaseudun asukkaille yhä vaikeampia oloja.

 Hyvät ystävät!

 Viime eduskuntavaaleissa Pirkanmaalta nousi eduskuntaan kolme Keskustan kansanedustajaa. Tällä kertaa noista kolmesta vain yksi hakee jatkopestiä. Meistä jokaisesta riippuu, montako keskustalaista seuraavaan eduskuntaan nousee ja keitä he ovat. Meillä jokaisella ehdokkaalla on nyt periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet hyvän vaalikampanjan jälkeen nousta Arkadianmäelle tekemään päätöksiä omien arvojemme pohjalta. Työtä siis tämän tavoitteen eteen kannattaa tehdä lujasti. Vain yhteisvoimin voimme saavuttaa tuon tavoitteen.