Kuntauudistusta ja presidentinvaaleja

Torstai 6.10.2011 klo 12:20

Luvattoman pitkä kirjoittamistauko takana. Pahoitteluni siitä Sinulle, arvoisa lukijani. Paljon on tapahtunut viimeisen kirjoitukseni jälkeen niin kotirintamalla kuin politiikankin puolella. Keskitynpä nyt vain jälkimmäiseen.

Suomen uuden hallituksen tie on alkanut kompastellen. Kansalaisille on annettu selkeä viesti siitä, että suuria uudistuksia on tulossa kuntakenttään sekä verotukseen. Kuntapäättäjänä huoleni kuntademokratiasta on varmasti aiheellinen. Jos (ja kun, jos hallitus saa tahtonsa läpi) Kangasala on kohta osa suur-Tamperetta, kuinka käy lähidemokratian? Aamulehdessä oli muutama päivä sitten spekuloitu sillä, mikä olisi paras malli toteuttaa lähidemokratia. Monenlaisia malleja muista maista verrattiin, mutta mikään malleista ei ollut nykyisen vertainen kuntalaisen kannalta. Päätöksenteko siirtyy väkisin kauemmaksi kuntalaisesta.

Toinen huolenaihe on lähipalvelut, jos kuntauudistus tapahtuu siinä mittakaavassa, johon hallitus pyrkii. Kuntien hallintokulut ovat vain pieni osa kuntien taloutta. Niitä yhdistelemällä ei merkittävää säästöä saada aikaan. Jos peruspalvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa, kuten hallitus on luvannut, mistä hallitus aikoo tehdä säästöt?

Valtio aikoo leikata kuntien valtionosuuksia ja laskea työn verotusta. Kunnat joutuvat valtionosuuksien pienennyttyä nostamaan veroprosenttia. Pieni- ja keskituloiset kärsivät tästä kaikkein eniten. Hallitus on tässä asiassa ottanut mallia Hölmöläissadusta.

Presidentinvaalit lähestyvät. Monta mielenkiintoista ehdokasta on valittu kilpaan. Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen on ehdottomasti kokenein poliitikko tästä joukosta. Hänen tukijoukossaan seistessä ei tarvitse hävetä. Media on tehnyt Väyryselle paljon hallaa, mutta tosi asiassa kenelläkään muulla presidenttiehdokkalla ei ole niin pitkää ansioluetteloa eikä kokemusta kuin Väyrysellä. Sitä ei voi kiistää, sanoo media mitä tahansa.